Share |

kartanon_karryt.jpg

Osaran Kartanon Vaiheista


Anna-Kaisa Immonen perheineen asuu Hämeenkyrön Osaran Kartanossa, joka vuoteen 1920 kuului Ikaalisiin. Talon isännät tunnetaan jo 1540-luvulta asti, siihen aikaan on viiden kilometrin säteellä ollut ainakin 70 taloa. Ei ihme, ovathan Kyrösjärven rantapellot viimeisiä, joita halla puree. Järvi on ollut kalaisa ja rehevät metsämaat ovat lisänneet toimeentuloa. Seudun harjut ovat muodostaneet pohjan vanhalle tiestölle: sitä pitkin on päästy entisille erämaille.

Hildén-Osara suvulle talon osti tamperelainen kauppias C.J.Hildén v. 1863. C.J.Hilden on Anna-Kaisan isoisän isä. Edeltävistä ajoista on säilynyt vain vähän tietoa, sillä tulipalo tuhosi kaksikerroksisen puisen päärakennuksen 1864. C.J.Hildén oli Tampereen Vapaakirkon perustajia. Hän lahjoitti seurakunnalle tontin Puutarhakatu 17:stä, ja rakennutti siihen ensimmäisen kirkon. Vieressä on nykyäänkin ”Kirja- ja musiikki Hildén” hänen muistokseen.
C.J.Hildénin poika Arthur Gideon (1857-1918) oli ensimmäinen ammattimaanviljelijä talon historiassa. Aikaisemmat omistajat olivat olleet virkamiehiä, sotilaita ja pappeja. Arthur Gideon valmistui agronomiksi Ruotsin Ultunasta 1877. Osara siirtyi hänen omistukseensa varsin suurena: 800 hehtaaria lähitienoilla ja Siikaisissa vielä 1300 hehtaaria. Suuret tehtävät odottivat 23-vuotiasta isäntää, ja hän ryhtyikin laajoihin rakennus- ja tuottavuuden parannustoimiin. Peltoja raivattiin ja salaojitus aloitettiin. Karjaa jalostettiin ja omassa meijerissä valmistettiin mm. kuminajuustoa vuoteen 1920.

OSARAN MAAMIESKOULU


Maanviljelijöiden ammattikoulutus oli Suomessa olematonta. Niinpä A.G. Hildén perusti kartanon yhteyteen maamieskoulun v. 1886. Koulurakennukseksi rakennettiin ”punainen rakennus”, jossa Anna-Kaisan perhe nyt asuu. Isäntäväki asui viereisessä valkoisessa päärakennuksessa, joka on rakennettu 1870-luvulla. Valtio tuki oppilaitosta, jonka toiminta oli kuitenkin keskeytyksissä 1909-1917. Uusi aloitus tapahtui 1918 kannatusyhdistyksen toimesta, jolle 10 hehtaarin suuruinen koulutila rakennuksineen siirtyi. Kartano on sen jälkeen toiminut koulun harjoittelutilana ja myynyt sille lisää rakennuksia ja maita.
Maamieskoulun toiminta jatkuu edelleen. Oltuaan välillä valtion oppilaitos toimii se tällä hetkellä Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymän maaseutuopetusyksikkönä. Osara onkin ainoa kartanon yhteyteen perustettu maatalousoppilaitos, jossa sekä kartano että oppilaitos toimivat edelleen maatalousalalla.

KARTANON MYÖHEMMÄT VAIHEET


Itsenäisyytemme aikana on Osaran kartanon kohdalla tapahtunut etupäässä samaa, kuin lukemattomilla muilla tiloilla Suomessa. Omavaraistaloudesta on siirrytty vaihdantatalouteen, karjaton maatalous on yleistynyt. Karja myytiin 1963 ja siat 1965. Koneiden vallankumous on vähentänyt työvoiman tarvetta: enää vain yksi perhe saa elantonsa tilasta, joka aiemmin työllisti kokonaisen kylän.
A.G.Hildén kuoli 1918 kansalaissodan aikana Kyröskoskella. 1933 hänen perillisensä muodostivat tilasta osakeyhtiön, Osaran Kartano Oy:n, joka siis vietti viime vuonna 70-vuotispäiviä. Oy joutui luovuttamaan asutustoimintaan 1940-luvulla lähes puolet pinta-alastaan. Sitä emme murehdi, vaan iloitsemme hyvistä naapureista, olemmehan itsekin (Anna-Kaisa ja Simo) puoliksi karjalaisia.
N.A.OSARA
Anna-Kaisan isä oli Nils Arthur Hildén, joka ”suomensi” nimensä 1935 Osaraksi yhdessä puolen suvun kanssa (toiset serkut ovat edelleen Hildénejä). Kuopuksena hän oli vasta 14-vuotias isänsä traagisesti kuollessa. ”Nisse” opiskeli metsänhoitajaksi, kun kaksi veljeä oli jo agronomeja. Hän tutki pioneerina väitöskirjassaan pienmetsätaloutta. Hän oli Metsäntutkimuslaitoksen ensimmäinen metsäekonomian professori käynnistäen toisen valtakunnallisen puun käytön tutkimuksen.
Nisse Osaran johtamiskyvyt huomattiin ja hänet kutsuttiin puolueiden ulkopuolelta Edwin Linkomiehen hallituksen ”metsäministeriksi” jatkosodan loppuvuosiksi. Sodan jälkeen Nisse toimi Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtajana ja vuodesta1952 alkaen Metsähallituksen pääjohtajana.
Lapin kuuluisat ”Osaran aukeat” syntyivät työllisyystöinä kannattavuusrajan takana olevia hakkuita keskittämällä. Myöhemmän kohun laannuttua voidaan aukkojen nähdä pääosin metsittyneen hyvin.
Osara halusi jo tuolloin muodostaa valtion metsistä osakeyhtiön, ollen näin paljon edellä aikaansa.
Poliittinen ilmapiiri presidentti Kekkosen suunnalta kääntyi kielteiseksi, huhuttiinhan hänen olevan presidentinvaalien musta hevonen, ja hän joutui jättämään virkansa. Uusi ura aukeni pian Roomassa, FAO:n metsäosaston päällikkönä. Maailmanlaajuinen työkenttä ja lukuisat työmatkat eri maanosiin antoivat hänelle ainutlaatuisen globaalin metsäasioiden näkemyksen. Näin Anna-Kaisakin pääsi vanhempiensa kanssa Italiaan käymään englantilaista koulua, jossa oli edustettuna 52 eri kansallisuutta.
Roomasta palattiin vielä Helsinkiin ja myöhemmin Ansa ja Nisse Osara viettivät aktiivisia eläkepäiviä Osaran kartanossa. Nisse kuoli 1990, Ansa 2002.

NYKYAIKA


N.A. Osara johti kartanoa kuolemaansa asti helmikuussa 1990. Silloin hän tiesi, että Anna-Kaisa aikoo miehensä Simon kanssa muuttaa taloa jatkamaan ja heille oli syntymässä esikoinen Aaro.
Näin tapahtuikin, ja Osaralla perheeseen syntyivät vielä Ansa (1992) ja Aki (1995).
Tilan pinta-ala on nyt 65 ha peltoa ja 220 ha metsää. Metsiä on hoidettu järjestelmällisesti alkaen ensimmäisestä taloussuunnitelmasta, joka on vuodelta 1886. Kuuluisa retkikohde, Mannelanmäen kuusikko, joka oli istutettu 1930-luvulla hakamaille, tuhoutui syysmyrskyssä 2002. EU:n myötä tilalla siirryttiin LUOMUVILJELYYN 1995, saman valinnan ovat tehneet myös maamieskoulu ja monet naapurit. Kun talossa on vain isäntä töissä, tehdään kiireisimmät työt yhteistyössä kahden naapurin kanssa. Näin saadaan kaikkien parhaat koneet kylvöaikana käyttöön. Viljelykiertoon saadaan tarpeellista lantaa naapurista. Luomuna viljellään mm. ruista, vehnää, kauraa ja rypsiä.